Snorri kirjoitti nuoremman Eddan runousopin käsikirjaksi sen ajan runoilijoille. Hän lisäsi siihen proosaversioita jumaltaruista, jotta runoilijat ymmärtäisivät, mistä vanhoissa sananlaskuissa ja sanonnoissa on kyse. Snorri Sturluson on Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko. Hänen muita teoksia on muun muassa Heimskringla, joka on esitys Norjan kuninkaiden historiasta. Suomennettuna sen nimi on Norjan kuningassaaga.
Eddassa on yhdeksän maailmaa. Ihmisten maailman lisäksi oli kaksi jumalmaailmaa, aasojen ja vaanien maailmat. Vaanit olivat kasvillisuuden ja hedelmällisyyden jumalia. Aasat olivat puolestaan sodanjumalia. Haltijoilla, eli alfoilla oli myös kaksi maailmaa. Heitä oli kahdenlaisia. Niin sanotusti valoisia ja tummia haltioita. Nämä tummat haltiat kuuluivat pahantahtoisiin demoneihin. Kääpiöt asuivat maan alla luolissa. He takoivat jalokiviä ja koruja jumalille. Jättiläiset elivät omassa maailmassaan. Kaikki jättiläiset eivät aina olleet pahoja. Joistakin jättiläisistä tuli jopa jumalien puolisoita. Hel oli kuoleman valtakunta. Sen valtiatar oli ilkeän Loki-jumalan tytär Hel. Hänen maailmansa alla oli vielä syvempi vainajala Nilfhel, joka oli vielä syvempi helvetti. Kaikkia yhdeksää maailmaa suojasi suuri ja mahtava puu, joka oli pyhän elämänveden kostuttama ja elämänantaja. Puun juurella oli lähde, jossa oli Mimir-jättiläisen puhuva pää. Se oli todella viisas ja antoi usein neuvoja jumalista Korkeimmalle Odinille. Puun alle oli kätketty myös se torvi, jolla puhalletaan kerran kutsu viimeiseen taisteluun ennen maailmanloppua.
Jumalista tärkeimmät olivat Odinn, Thorr ja Freyr. Odinn oli heistä ylin jumala. Hän oli sodan ja sotureiden jumala ja ohjasi näin sotia. Hän oli myös runoilijoiden jumala ja osasi lukemattomia loitsuja ja riimejä. Thorr oli puolestaan ukkosen jumala ja ihmisten turva. Hän piti jättiläiset kurissa ja taisteli demoneita vastaan. Freyr oli hedelmällisyyden jumala. Hän hallitsi sadetta ja päivänpaistetta, antoi ihmiselle onnea ja rikkautta.
Jumalattarista tärkeimmät olivat Frigg ja Freyja. Frigg oli aasatar ja jumaläiti. Hän oli Odinnin puoliso ja alkujaan avioliiton suojelija. Freyja oli puolestaan vaanien sukua ja Freyrin sisar.
Maailmanloppua eli Ragnafökia edelsi kolme ankaraa talvea. Tätä ajanjaksoa kutsutaan nimellä Fimbulvetr. Fimbulvetrin jälkeen kolme kukkoa herättävät jumalat, jättiläiset, ihmiset ja muut olennot viimeiseen taisteluun. Viimeisen taistelun alkaessa Heimdall-jumala näkee muita jumalia vastaan kapinoivan Loki-jumalan armeijan saapuvan ja puhaltaa torveensa julistaen näin viimeisen taistelun alkaneeksi. Viimeisessä taistelussa saavat surmansa lähes kaikki olennot. Tulijättiläinen Surtur sytyttää maailman liekkeihin palavalla miekallaan, Aurinko muuttuu mustaksi, tähdet putoavat taivaalta ja maa vajoaa kiehuvaan mereen. Maailmanlopun jälkeen syntyy uusi maailma. Lifista ja Lifthrasirista, kahdesta ainoasta henkiin jääneestä ihmisestä alkaa uusi ihmiskunta. Uudessa maailmassa ei ole pahuutta ja ihmiset ja jumalat elävät sopusoinnussa ja rauhassa ikuisesti.
Eddan tapahtumat sijoittuvat skandinaviaan. Runomutoisessa eepoksessa on paljon opetuksia ja tarinoita. Odinnin ratsu, jonka on suomentanut Anni Sumari on enemmän proosa muodossa ja näin helpompi ymmärtää. Kertomuksissa paha saa usein palkkansa, eikä vereltä ja taisteluilta säästytä.
